Sivustoa uudistetaan

Haluatko ilmoituksen, kun uusi sivusto julkaistaan? Jätä sähköpostiosoitteesi, niin saat tiedon sähköpostiisi!

Tutustu Riihimäen seudun upeiden museoiden tarjontaan!

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen monipuoliset museot keräävät innokkaita kulttuurinystäviä.

Tutustu upeiden museoidemme tarjontaan:

Suomen lasimuseo
Tehtaankatu 23
11910 Riihimäki
p. (019) 758 4108
glass.museum@riihimaki.fi
http.//www.riihimaki.fi/lasimuseo

Suomen lasimuseon tehtävä valtakunnallisena erikoismuseona on esitellä lasin historiaa ja muotoilua. Museossa voi perehtyä lasin yli 4000 vuotta pitkään historiaan ja suomalaisen lasinvalmistuksen 300-vuotiseen perinteeseen.

Historiallisen perusnäyttelyn lisäksi lasimuseo esittelee vaihtuvissa näyttelyissä kansainvälisiä ja kotimaisia käyttö- ja taidelasin, lasitaiteen ja muotoilun huippuja sekä myös harvinaisia historiallisia kokoelmia eri puolilta maailmaa.

 

Suomen Metsästysmuseo
Tehtaankatu 23 A
11910 Riihimäki
p. (019) 722 294
info@metsastysmuseo.fi
http://www.metsastysmuseo.com/

Metsästysmuseo kerää kaikkea toimialaansa liittyvää esineistöä, kuten metsästys- ja riistanhoitovälineitä, riistantutkimusvälineistöä, erävarusteita, metsästysseuratoimintaan ja metsästyskoiraharrastukseen liittyvää aineistoa, metsästysmuistoja, erätaidetta, metsästäjien käyttämiä välineitä kuten puhelimia. Myös kalastusvälineitä on kokoelmiin kertynyt kohtalaisesti. Kokoelmissa ovat edustettuina myös tavallisimmat suomalaiset riistalinnut ja -nisäkkäät. Myös turkiksia, sarvitrofeita ja kalloja on kertynyt varastoihin.

Museon edustava, noin tuhat asetta käsittävä asekokoelma täydentyi edelleen Sako Oy:n syksyllä 1998 tekemällä mittavalla, pääasiassa suomalaisen aseteollisuuden tuotteita sisältävällä talletuksella.

 

Riihimäen Taidemuseo
Temppelikatu 8
11100 Riihimäki
p. (019) 758 4124
riihimaen.taidemuseo@riihimaki.fi
http://www.riihimaki.fi/taidemuseo

Riihimäen Taidemuseo perustettiin vuonna 1994. Perustamisen mahdollisti taide- ja antiikkikauppias Pentti Wähärjärven (1912-1999) lahjoitus Riihimäen kaupungille 1993. Museon kokoelmiin kuuluu runsaat 2000 taideteosta ja esinettä.

Kokoelmien painopiste on 1900-luvun alun suomalaisessa taiteessa. Mukana on huomattava määrä Marraskuu- ja Septem-ryhmiin kuuluneiden taiteilijoiden teoksia. Kokoelman keskeisempiä nimiä ovat Helene Schjerfbeck, Ellen Thesleff, Tyko Sallinen, Jalmari Ruokokoski, Eero Nelimarkka, Marcus Collin, Wäinö Aaltonen, Kaapo Wirtanen ja Unto Koistinen.

Riihimäen Taidemuseo toimii 1963 valmistuneessa Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelemassa valtion virastotalossa. Nykyvaatimukset täyttäväksi taidemuseoksi saneerattu rakennus avattiin yleisölle vuonna 1995.

Riihimäen Taidmuseossa järjestetään vaihtuvia kotimaisen ja ulkomaisen taiteen näyttelyitä kuvataiteen ja kulttuurin eri alueilta, nimekkäiden taiteilijoiden yksityisesittelyjä sekä erilaisia teemanäyttelyitä. Taidemuseossa järjestetään myös runsaasti erilaisia oheistapahtumia, työpajoja ja luentotilaisuuksia kaikenikäisille museoviraille. Lisäksi kävijöitä palvelee viehättävä museokauppa Helene.

 

Riihimäen kaupunginmuseo
Öllerinkatu 3
11130 Riihimäki
p. (019) 758 4115
kaupunginmuseo@riihimaki.fi
http://www.riihimaki.fi/kaupunginmuseo

Museon tehtävänä on kerätä, tallentaa, tutkia ja esitellä Riihimäkeen liittyvää esineistöä ja aineistoa. Riihimäen kaupunginmuseon perusnäyttely Riihimäkeläisen tarina kertoo tarinan ihmisistä Riihimäen seudulla esihistoriasta 1990-luvulle saakka.

Museon erityiskohteena on luovutetun Karjalan Antrean pitäjään liittyvä esineistö ja aineisto. Vuonna 1944 Riihimäki oli yksi antrealaisten viidestä sijoituspaikkakunnasta. Antrea-huone tutustuttaa kävijän Antrean pitäjän historiaan ja antrealaisten evakkojen tuloon Riihimäen seudulle.

Perusnäyttelyn lisäksi kaupunginmuseossa on vuosittain kahdesta kolmeen erikoisnäyttelyä.

 

Valtakunnallinen Viestimuseo
Varuskunta, Takakasarmi
Viestimuseontie rak. 64
11311 Riihimäki
puh. (019) 181 2738
http://www.viestikiltojenliitto.fi/viestimuseo

Museorakennus on alkuperältään Venäjän vallan aikainen upseerikerho vuodelta 1913. Viestimuseo on toiminut rakennuksessa vuodesta 1974 lähtien. Museota ylläpitää vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö Viestikiltojen liitto ry. Museon perusnäyttely käsittää yhteensä noin 400 viestilaitetta, noin 200 valokuvaa ja noin 100 erilaista muistoesinettä.

Museon sisääntuloaulassa kerrotaan esi-isiemme käyttämistä viestintäkeinoista ennen sähköisten viestivälineiden keksimistä. Museon vanhimpia esineitä ovat torvet ja rummut, joita on käytetty Suomen vanhan sotaväen aikana mm. Uudenmaan Tarkk'ampujapataljoonassa 1800-luvulla.

Lisäksi museossa esitellään tärkeimpien sähköisten viestivälineiden keksimistä ja tuloa Suomeen 1800-luvulla
viestitoiminnan kehitys maailmansotien välillä 1920- ja 1930-luvuilla, viestijoukkojen kehitys itsenäisessä Suomessa, talvi- ja jatkosodan viestitoiminta 1939 - 1945, viestialan kehitys toisen maailmansodan jälkeen 1950- ja 1960-luvuilla, sotilasviestitoiminta digitaaliaikana - alan kehitys 1970- ja 1980-luvuilla sekä yhdessä osastossa on nähtävänä vaihtuvia näyttelyjä.

 

Valtakunnallinen työväentalomuseo
Peltosaari, Hj. Elomaankatu
11130 Riihimäki
p. 040 092 565
pentti.auvinen@rity.inet.fi
http://www.tyovaentalomuseo.fi/

Riihimäen Työväenyhdistys perustettiin 1903.  Riihimäellä järjestäytyminen tapahtui suhteellisen aikaisin, sillä vain vajaat sata työväenyhdistystä oli ehditty perustaa aikaisemmin. 

Talon rakennustoimet käynnistettiin vuonna 1904 ja pari vuotta myöhemmin, vuonna 1906 valmistui Riihimäen työväentalo.

Kansalaissodan loppuvaiheessa saksalaisten vallattua punaisilta Riihimäen he ottivat haltuunsa myös työväentalon. Sodan päätyttyä voittanut puoli käytti lähes vuoden ajan taloa ja sitä nimitettiin suojeluskunnantaloksi. Valtioneuvosto päätti tammikuussa 1919 takavarikointien peruuttamisesta. Riihimäen Työväenyhdistyskin sai luvan käyttää taloaan, mutta sen oli maksettava siitä vuokraa valtiolle. Maaherra julisti 14.5. talon vapaaksi takavarikoinnista ja kesäkuussa taloa hoitanut poliisi luovutti sen yhdistykselle.  

Työväentalossa on nähtävillä perusnäyttelyn lisäksi vuosittain vaihtuva näyttely.

 

Hausjärven kotiseutumuseo
Hausjärvi

Hausjärven kotiseutumuseo sijaitsee Kirkonkylässä Alitiellä, kirkon välittömässä läheisyydessä. Museo on perustettu 1949 pitäjän vuonna 1853 rakennettuun viljamakasiiniin.

Esillä kotitalouteen ja maanviljelyyn liittyviä esineitä 1700-1900 luvuilta, koulu- ja kirkko-osastot sekä vaihtuvia teemanäyttelyitä.
Avoinna kesä-elokuussa sunnuntaisin klo 11-17. Liput 3 € aikuiset ja 0,50 € lapset, samalla lipulla pääsee myös Kotiseututalo Koskelaan.

 

Kotiseututalo Koskela
Hausjärvi

Talkoilla siirretty, sisustettu vanha talonpoikaistalo kotiseutumuseon ja kirkon läheisyydessä.

Avoinna kesä-elokuussa sunnuntaisin klo 11-15. Vaihtuvia erikoisnäyttelyitä.
Liput  3 € aikuiset ja 0,50 € lapset, samalla lipulla pääsee myös vanhaan alamuseoon.
Museon puhelin (019) 785 240, 050 553 9404.

 

Nallekarhumuseo Nallevaarin talo
Monninlinja 205
05800 Hyvinkää
p. (019) 461 664, 040 521 3071
armi.viitanen@pp.inet.fi
http://www.nallekarhumuseo.com

Nallekarhumuseo Nallevaarin talo on avattu 1.6.2000. Se on Suomen ensimmäinen ja ainoa nallekarhuihin ja leikkikalueläimiin keskittynyt museo.  Museon kokonaispinta-ala on 100m2 ja näyttelytilaa on noin 90m2.

Museossa on näytteillä

  • wanhoja teddykarhuja vuosilta 1905-1965 

  • wanhoja leikkikalueläimiä 1900-luvun alusta 1960-luvun lopulle 

  • muita wanhoja leikkikaluja kuten vetoleluja, patterileluja, kumileluja, nukenvaunuja,  nukkeja, lasten astioita ynnä muuta 

  • uudempia keräilynalleja ja pehmoleluja 

  • lukunurkkaus, jossa teddykarhutietokirjoja, nallelehtiä, esitteitä, luetteloita 

  • nallepuoti, jossa myynnissä keräilynalleja, käsintehtyjä antiikkinalleja,  pehmoleluja, kortteja jne. 

  • wanhojen nallekarhujen ja lelueläinten arviointipalvelu 

  • tietoa nalleista: kotimaat, tekijät, valmistustavat 

  • avustusta kaikissa nalleihin liittyvissä ongelmissa.

 

Kotiseutumuseo Lukkarin Puustelli Lopella
sijaitsee Vanhan kirkon mäen välittömässä läheisyydessä. Avoinna 3.6.-3.8.08 ti-su klo 12-16 sekä to myös klo 18-20, ma suljettu, muulloin sopimuksen mukaan. (Suljettu juhannuksena 20.-22.6.)

Tiedustelut: Loppi-seura ry, Tuula Pirinen puh. 040 330 6035

 

Vanhakosken mylly
Leppälahdentie 51, Loppi
puh. (019) 440 286 tai 050 571 3847

Kaksikerroksinen myllyrakennus, jossa kolmet kiviparit. Myllyssä ja viereisessä aitassa monipuolinen kokoelma entisaikojen työ- ja tarvekaluja. Myllyä näytetään kiinnostuneille kesäaikaan toukokuun alusta sopimuksen mukaan.